Aurinko paistaa ja elämä on ihan mallillaan. Mikäs tässä on ollessa. Pieniä arjen vastoinkäymisiä, mutta mitäs niistä, ei kai sitä ilmankaan kukaan ole. Täytyy vaan osata katsoa asioiden hyviä puolia, tai sitä, mitä hyvää vastoinkäymisistä seuraa. Välttämättä sitä ei siinä tilanteessa jaksa ajatella, ei edes huomaa. Mutta aika antaa ajatuksillekin tilaa. Onneksi.
Tämä illallissalaatti sisälti (muistaakseni) mm. frisée-salaattia, herneenversoja, kurkkua, purjoa, kvinoaa, broileria, kuivattuja mustikoita sekä puutarhavadelmia (kuvassa osittain huurussa vielä pakastuksen jäljiltä). Kevään aikana en ole enää edes kaivannut hedelmiä meille. Olen lanseerannut salaatteihinkin marjoja (mustaherukoita, vadelmia, puolukoita).
Perheen urheilumiehen jääkiekkokausi päättyi turneusotteluihin. Oli ne niin suloisia <3
Tämän rakkaan muruseni kanssa vietin illan Jenni Vartiaisen keikalla <3
Antaa siis auringon paistaa!
Tiina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti