Loma uhkaa loppua

Mutta ei se mitään. Kyllä vähän arkeakin jo odottelen. Viimeisen lomaviikon yllätysretki oli matka Ähtärin eläinpuistoon. Ideahan tuli hiukan spontaanisti, joten en kerennyt sen kummempia leipomaan tai valmistelemaan. Eväät kasattiin puoliksi tyhjästä jääkaapista, mutta masut tuli täyteen ja jäi vielä iltapalaksikin. Olen löytänyt muutamia uusia tattarileipiä Vuohelan herkulta meidän pienemmälle, mutta tämän retken pelastivat samaisen firman perunapiirakat. Ovat muuten viljattomia ja maidottomia, eli ilo oli kaksinkertainen. Hintaahan näillä tuotteilla on riittävästi, mutta mulla meinaa muutenkin tulla itku tän reissusyömisen kanssa, niin olkoot sitten pussi tyhjänä ja masut täysinä. Ehkä vähän enemmän nukkunu mamikin mukana :)

Näiden lisäksi oli viinirypäleitä ja mustaherukkavispipuuroa (joo okei, sen kerkesin tekemään). Kylmälaukku ja kunnolliset kallet on meidän perheen parhaat ystävät näin kesällä. En tiedä miten me matkustetaan mummolaan 7-8 tuntia talvella.....

Päivä oli kaikin puolin tosi onnistunut. Eläinpuistossa oli kaksi hyvää grillauspaikkaakin, joten omien eväiden syöminen tällä säällä oli vain nautinto.

Kesän paras eväspaikka!

Matkanjohtaja <3

Esittelyssä lumileopardit ;)

Jos meillä oli vähän rento päivä, niin oli se eläimilläkin:

Pääsimme seuraamaan karhujen ruokailua.

Emo ja poikaset.

Saiskohan tääkin emo ruokaa, jos tässä asennossa oottelis :D

Hyvillä mielin harkitsemaan arkeen paluuta!

Tiina

Texmex-salaatti

ja jälkkäriks pannaria.

Kuten jo aikaisemminkin kirjoittelin, on meidän perheen "pikaruokaa" ollut erilaiset ruokaisat salaatit. Herkkumoodin ollessa päällä yleensä texmex-tyyppinen viritelmä salaattia, kanaa, maissilastuja, taco-kastikkeita ja cheddar-juustoa. Kaikki on saanut valita mieleistä lautaselleen, mm. maidoton maissilastut ilman juustoa ja crème fraîchea ja taco-kastikkeita lapset nyt ei muutenkaan halua syödä, eikä tarvitsekaan. Nyt on sitten ollut ongelmana mitä pienin syö kun ei ole olemassa valmiita lastuja tai mitään mitä vois syödä maissilastujen tilalla. Leipäkrutongit on yksi vaihtoehto, mutta kun muilla on lastua niin pienellekin pitää olla. Ja "NAKS". Kauppa on kummallinen paikka. Siellä se idea taas tuli, että kuullota kvinoa-näkkäristä lohkottuja paloja pannulla tilkassa oliiviöljyä rapeiksi ja lämpimiksi. Oli neiti onnellinen <3

Tarkoitukseen sopivaa näkkäriä on esim. Le pain de fleurs-merkin kvinoa-näkkäri. Samaa sarjaa löytyy tattarinäkkäriäkin, ja on hyvää, olen itse maistanut.

Aikuisten versio.

Pienimmän versio

Salaattipohjan jokainen voi tehdä mieleisensä. Meillä oli tälllä kertaa salaattia, herneenversoja, kikherneitä, keltaista vesimelonia ja kurkkua. Paistoin ja maustoin pannulla maustamattomat broilerin filesuikaleet. Maissilastut paahdoin uunissa. Viitseliäs tekee cheddarista juoksevaa ja lämmintä ja valuttaa annoksen päälle, mä lätkin vaan maissilastujen päälle ja annan sulaa uunissa. Kuten sanoin, tää on meiän pikaruokaa ;) Halutessaan annoksen voi maustaa vielä erilaisilla taco-kastikkeilla ja crème fraîchilla.

Pannari

3 munaa

6 dl soijamaitoa

reilu 0,5 dl tapiokatärkkelystä (Vuohelan herkku)

vajaa 0,5 dl mantelijauhetta

2 dl tummaa täysjyväriisijauhoa

3/4 tl suolaa

0,5 dl juoksevaa kasvirasvaa

loraus vissyä

Riko munien rakenne reippaasti vatkaamalla. Lisää maito, suola, tapiokatärkkelys sekä jauhot ja viimeisenä rasva sekä vissy. Sekoita hyvin ja anna turvota 15 - 20 min. (joo, voihan turvotusta yrittää, mut ei kannata odottaa liikoja ;)). Paita uunissa uunipellillä 200 asteessa n. 30 min. tai kunnes pannari on kullankeltainen/kypsää. Paistoaika ja pannarin paksuus riippuu aina käytetystä uunista. Meillä on leveät pellit, joten tällä ohjeella pannarista tulee ohutta. Mutta maukasta. Erityisesti jäätelön ja mansikkahillon kanssa nautittuna.

Päikkäriin paluu uhkaa lähestyä. Muutamia uusia lettikokeiluja olen yrittänyt viritellä aamuisin tulevia arkiaamuja helpottamaan. Neidillä hiuksia on jo ihan pehkoksi :)

Tiina

Nimipäiväkakku

ja vähän tunnelmia tämän viikon retkiltä.

Minä ja tyttäreni vietimme nimipäiviä tällä viikolla. Perinteisesti, jo siis siltä ajalta kun itse olin pieni, on nimipäivänäni ollut tarjolla mansikkakermakakkua tuoreista mansikoista. Olen jatkanut samaa perinnettä tyttäreni syntymän jälkeen, mutta luonto tekee kepposiaan tässäkin asiassa. Nimittäin mansikka muuttui tänä vuonna mustikaksi ihan olosuhteiden pakosta. Mansikka-aika oli ja meni. Onneksi mustikoita löytyy, löytyy vielä viikkoja eteenpäinkin. Eikä voi valittaa, aika herkkua siitä silti tuli :D

Kakun pohjan tein kääretorttutyyliin pellille: 4 munaa, 1,5dl sokeria (vatkataan hyvin ja kuohkeaksi) lisätään varovasti käännellen tai vatkaten seokseen 1dl perunajauhoa, 0,5dl mantelijauhetta ja 1tl leivinjauhetta (sekoitetaan jauhoihin).

Leivinjauhe kannattaa valita niin, ettei se sisällä maissitärkkelystä, jos ei maissia siedä. Tein kakkupohjaa kaksi pellillistä ja ilmeisesti mantelijauhe kurtistaa valmiin pohjan reunoja hieman, mutta se ei makua haittaa. Eikä kyllä oikein mitään muutakaan. Pelkällä perunajauholla kakkupohjasta tulee haperompaa. Kostutin pohjat leikkaamisen jälkeen. Askartelin kakupohjista kaksi eri kakkua, toisen maidottoman soijakermalla ja toisen laktoosittomalla tavallisella kermalla. Väleihin tuli ensin kerros kotitekoista mansikkahilloa, kermavaahtoa ja lopuksia painelin kermavaahtoon reippaasti tuoreita mustikoita. Luonto antaa parastaan, joten koristeluissakin pitäydyin pelkissä tuoreissa mustikoissa. Nam, nam ja supernam :D

Olimme siis mummolassa marjastusretkellä. Vähän alkuviikosta jännitti päästäänkö metsään ollenkaan, mutta saimme onneksi tuotua kotiin ihan hyvän saaliin marjoja. Lapset olivat muutamalla reissulla mukana ja voi pientä mustikkamummoa kun ei päästy polkua etenemään hänen poimimisintonsa takia. Keräsi kaikki yksittäisetkin marjat pieneen koriinsa <3

Marjastuksen lomassa ennätti leikkimään piilostakin :)

Nam.

Vuosi sitten emme saaneet metsävadelmia lainkaan, monestakin syystä johtuen, mutta tänä vuonna niitä riittää kyllä ihan jokaiselle. Olen niin onnellinen!

"Mä vaan katon nopsaan onks täällä mustikoita!"

Mun äiti on aikamoinen marjamummo <3 Vattusankot oli täynnä, mua odotellessa se kerkes jo keräämään lähitienoon mustikatkin ;)

Reissuun mahtui pari sairaalakeikkaakin. Vierailua ja pienmiehen paikkaamista. Onneksi tilanne vaati vain hieman liimaa ja teippiä. Selvittiin säikähdyksellä.

Kävimme myös pienellä eväsretkellä Olavinlinnassa. Oikeastaan siinä rannassa, ja kävelyllä linnassa. Lapset pyytivät kunnolliselle linnakierrokselle ja varmasti joku päivä menemmekin.

Linnaan olen tutustunut jo lapsena ensimmäisiä kertoja. Sen jälkeen on linnassa käyty katsomassa niin oopperaa kuin elokuviakin. Ja aivan erityisen merkityksen elämässäni se sai aikoinaan, kun linnassa juhlittiin häitämme <3

Tiina

Perunarieskaset

jämäperunoista.

En oo ehkä mikään kotitalousihme ollu koskaan, mut ihan kingi käyttämään kaiken ruuan mitä meille ostetaan!

Meillä ei oikeasti mene ruokaa hukkaan juuri koskaan. Mä saatan pakastaa pieniäkin kastikkeen jämiä tmv. ja teen sit "uusia" ruokia jämistä. Aina.

Tällä kertaa uuden elämän saivat keitetyt uudet perunat. Oli kertynyt kylmiöön kupillinen keitettyjä perunoita ja iltapalan aika koitti. Rieskasiin käy hyvin myös muussinjämät, mut sitä meillä ei nykyään oo syöty juuri ollenkaan. Tääkin helppo ja nopea iltapala. Jos ei halua rieskasiin perunasattumia, niin suosittelen käyttämään muussia tai vatkaamaan perunat ja maidon sileäksi ennen muiden ainesten lisäämistä.

Kupillinen keitettyjä perunoita kuorittuna pieneksi kuppiin, survotaan. Survomista helpottaa kun lorauttaa soija(tai riisi)maitoa joukkoon. Lisää survokseen vielä 2 munaa, loraus oliiviöljyä, 1tl suolaa ja hirssijauhoja sen verran, että taikinasta tulee suurin piirtein kiinteää. Kiinteäähän siitä ei näillä meidän jauhomahdollisuuksilla tule millään, mutta sen verran kuitenkin, että saa taikinasta paineltuja rieskaset pellille. Paistoin 200 asteessa ja arvatkaa muistinko taas katsoa kuinka kauan..... :/ :P :D 

Suosittelen myös kokeilemaan esimerkiksi keitettyjä perunoita hienoksi raastettuna sämpylöissäkin. Toi mukavasti kuohkeutta lisää. Vielä kun muistaisi sitä vissyä lisätä taikinaan :)

Tiina

Aamiaisletut

Lettuja ei olla vielä tehtykään tämän viljattoman aikakauden aikana. Aamiainen kaipasi vaihtelua, ja riisijauhon kyljessä olikin sopivasti pohja aamiaisletuille.

Aamiaisletut

2 munaa

4 dl soijamaitoa

1tl suolaa

1 rkl ruokosokeria

1,5dl tummaa täysjyväriisijauhoa

1dl hirssijauhoa

2 hieman ylikypsää banaania muussattuna

Vatkaa munien rakenne kuohkeaksi. Lisää maito, suola, sokeri ja jauhot hyvin vatkaten. Lisää vielä muussatut banaanit ja paista öljyssä tai maidottomalla margariinilla lettupannulla pieniä lettusia. Hedelmäkorista löytyi nektariinia, persikkaa ja verigreippiä, joista teimme raikkaan hedelmälisukkeen letuille. Verigreippi toi mukavaa pirteyttä annokseen.

Ihanaa vaihtelua puurolle ja leivälle!

Tiina

P.S. Kirjavinkkinä
Alho, Eila 2008: Helposti maukasta. Luontaisesti gluteeniton ja maidoton erityisruokavalio

Ruokaohjeita en ole vielä kokeillut, mutta kirjan erityisruokavaliosanasto ja muu kirjallisuusosio on auttanut ainakin minua todella paljon syventämään tietojani.

Uuniperunat

ja kesäinen lisäke.

Pakottava tarve ostaa kaupasta kaikki tuoreet kasvikset!


Uuniperunoiden lisäkkeeseen laitoin
3 kesäsipulia
1 yksikyntinen valkosipuli
1 kesäkurpitsa
2 pientä parsakaalia
1 keskikokoinen kukkakaali
kourallinen herneitä
nippu tuoretta basilikaa hienonnettuna
ruohosipulia
Provence sormisuolaa
mustapippuria
soijakermaa
tofutuorejuustoa

Kuullotin kesäsipulit ja valkosipulin oliiviöljyssä. Lisäsin kesäkurpitsan ja "itketin" sitä suolalla hetken. Lisäsin loput ainekset pilkottuna tuossa järjestyksessä, missä ne luettelin. Jos seos näyttää liian kuivalta tai meinaa jäädä pannuun kiinni, voit lisätä öljyä tai vettä oman mielen mukaan. Annoin hetken hautua ennen tarjoilua.

Uuniperunoiksi valitsin Rosamundaa. Pesin perunat ja tein ristiviillot, joiden päälle lorautin oliiviöljyä ja ripauksen Provence sormisuolaa, ja käärin folioon. Uunissa nämä olivat ensin 200 asteessa, ja isoimmat vielä n.15 minuuttia 250 asteessa. Ja kuinkahan kauan..... tein ton kasvishöystön kasvisten pesusta ja pilkkomisesta alkaen valmiiksi sillä aikaa kun perunat olivat 200 asteessa. Sen jälkeen isoimmat perunat olivat vielä oman aikansa, koska eivät kypsyneet kastikkeen teon aikana. Perunavalikoima oli kehno kaupassa, mutta parasta olisi tietenkin, jos saa ostettua kaikki perunat suht koht saman kokoisina.

Ihana kesäherkku!

Tiina

(edit.) P.S. Maltodekstriinivaroitus. Soijakermassa on siis maltodekstriiniä, ja vaikka ravitsemusterapeutti meille sanoikin, että mm. glukoosin ja maltodekstriinin viljajäämät on niin pieniä, etteivät ne allergisoi, niin meilläpä allergisoi. Huomasimme vasta nyt, kun oltiin pitkään ilman ks. tuotteita. Samoin jäätelöissä käytetty glukoosi-fruktoosisiirappi aiheuttaa neidille allergiaoireet.

Mustikkamuruherkku

Nopea ja helppo, vaikka jälkkärinä.

Mä tein tän version taas niistä aineksista, joita kotona oli. Margariinina voi käyttää esim. laktoositonta Sunnuntain leivontamargariinia tai sinistä Keijua. Keijua olis ollu, mut halusin kokeilla miten toimii juoksevalla margariinilla, ja toimihan se :) Jauhoiksi olisin halunnut tattarijauhoja, mutta niiden puuttuessa just sillä hetkellä kaapista käytin kestosuosikkiani tummaa täysjyväriisijauhoa.

Eli voitelin piirakkavuoan juoksevalla margariinilla. Levitin 6dl osittain jäisiä mustikoita vuoan pohjalle ja päälle ripottelin murutaikinan (1,5dl juoksevaa margariinia, 3dl tummaa täysjyväriisijauhoa ja 2dl sokeria). 

Mulla murutaikinaa jäi ihan pienesti yli, olisin ehkä jopa voinut laittaa kaiken. Mutta taikinan määrä tässäkin herkussa taitaa olla makuasia.

Tämän näköisenä meni uuniin 200 asteeseen 20-30 minuutiksi.

Ja tämän näköisenä tuli pois.

Tästä Tofulinen smooth vanilla-jäätelöstä on tullut koko perheen suosikki. Ja mikä parasta, sopii meille kaikille <3

Tosin jätski on sen verran makeaa, että seuraavan kerran teen samaisen herkun osittain tattarijauhoilla, ruokosokerilla ja vähemmällä sokerin määrällä muutenkin.

Mut namnam, hyvin maistui! :)

Tiina

Anopin aarteet

ja mielikin jo paljon parempi. Olivathan juhlat muuten todella ihanat, lämminhenkiset ja hääpari vallan suloinen <3


Olen haaveillut meille tähän uuteen kotiin uusia yövaloja. Oikein mikään ei ole vielä miellyttänyt silmääni. Mainitsin tästä mummolassa ja anoppi alkoi kaivaa kaappeja. Sieltähän löytyikin juuri sopivat meidän tyyliin ja tarpeeseen, sekä vähän ylimääräistäkin. Kaksi lampunjaloista oli rikki, toisesta puuttui johtokin. Sain idean, että mitä jos lampunkannan ja johdon irrottaa ja laittaa tilalle lämpökynttilän. Toimii!

Nämä pääsivät kitarakokoelman kaveriksi olohuoneeseen. En ehkä uskalla polttaa oikeita lämpökynttilöitä näissä, vaikka yllättävän tukevasti ne saikin paikoilleen. Voi olla, että syksyllä vaihdan oikeat led-kynttilöihin.


Nämä toiset puolestaan olivat hyvässä kunnossa (kummatkin aikoinaan löydetty huutokaupasta), joten ne pääsivät meidän makkariin. Ikeasta ostimme vain uudet varjostimat sekä seinähyllyn. Olen kyllä tosi onnellinen uusien lamppujen omistaja nyt :)

Meillä on kaikkialla sekoitettu uutta ja vanhaa, joten siitäkin puolesta nämä sopivat hyvin muuhun sisustukseemme. Lapsemme ovat nukkuneet äitini vanhassa perintöpinnasängyssäkin, jossa itsekin olen vauvana koisannut, joten pitkää ikää on osalla huonekaluistamme siinä mielessä. Siis mun äitihän on tosi nuori vielä, nainen parhaimmassa iässä ;) Ja mikä tärkeintä, tunnearvoa. Itseasiassa vanhat huonekalut ovat osoittautuneet hyvinkin kestäviksi verrattuna osaan uudesta tuotannosta. Suosittelen lämpimästi mm. perintöhuonekalujen tuunausta omaan tarpeeseen.

Tiina

P.S Nyt voi seurata facebookissakin