maanantai 20. toukokuuta 2013

Omenamansikkakiisseli



Viime viikolla tuli ajeltua yli 400km päivään keskiviikosta perjantaihin. Samaan aikaan mies oli työmatkalla, niin siinä oli vähän järjestelemistä, että sain lapset välillä vietyä mummolaan turvaan :) Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin ja kotona ollaan taas kaikki. Olipa outoa olla pari yötä kotona ilma lapsia. Ihan kun ois ollu rikollinen. Mä olen osoittautunut perheen heikoimmaksi lenkiksi, jos joudumme olemaan eri osoitteissa yhtään pidempään. Aamut on yleensä vaikeimpia ikävän suhteen, mutta en voi kieltää, etteikö aika ilman lapsia yksin tai miehen kanssa tulisi joskus tarpeeseen. Meillä lapset on ollu yökylässä vauvasta saakka, pääasiassa mummolassa ja harvoin. Harvoin tarkoittaa meillä keskimäärin kerran vuoteen. Nyt aikaa oli lipsahtanut mennä jo 1,5 vuotta :D Tästä onkin hyvä kehitellä lomastressiä. Mä oon ehkä aika huono olemaan lomalla. Tuskailin jo yhtenä iltana lomaprojekteja ja toivoin ääneen, että jos vaikka ihan lomailis muutaman päivän. Mies siihen nasevasti tokaisi, että olenko koskaan osannut olla lomalla. Niin, enpä kai. Olis varmaan jo aika opetella sekin. Jos lisäis siihen ei koskaan-listaan.

Yhden asian ainakin voin taas lisätä ei koskaan-listaan (jota en kyllä oikeasti pidä). Nimittäin yrttien sun muiden herkkujen ja kukkien kasvattamisen.


Herneenversot on jo hyvällä mallilla!


Mun tulppaanit kukkii!


Ruoka-asioissa on eleltävä aika varovaisesti tuon perheen pienimmän kanssa. Sai nyt jo oireet Gefilus-viilistä. Lastenlääkäri antoi ohjeen kokeilla, sopivatko mm. omena, päärynä, porkkana, paprika, mansikka, tomaatti lämmitettyinä. Tomaattia en viitsi kokeilla, koska oireet tulevat lähes kaikesta missä tomaattia on ollut.  Porkkanaa on sosekeitossa kokeiltu ja se toimi hyvin! Lämmin omena ja päärynä ei ajatuksentasolla kyllä houkuttele. Löysin pakastimesta viime syksyisiä kotimaisen omenan paloja. Joten taas tuumasta toimeen ja kiisselin keittoon.

Kiehautin n.3 litraa vettä, jonka joukossa oli itse tehtyä viinimarjamehua. Mehun kiehuessa lisäsin intiaanisokeria n. 1dl sekä 5dl osittain jäisiä omenalohkoja. Omenia sai keittää aika kauan, että pehmenivät kunnolla.

Omenien ollessa pehmeitä lisäsin joukkoon 2,5 dl mansikoita. Oikeastaan on aivan sama ovatko marjat ja hedelmät jäisiä vai ei, pääasia, että sekoittaa keitosta hyvin. Keittoaika on tietenkin sitä pidempi mitä jäisempiä marjat ovat.

Kun kiisseli alkoi olla koostumukseltaan sopivaa lisäsin ripauksen ruususuolaa (suola poistaa kiisselistä vetisen maun ja todellakin pieni ripaus riittää). Nostin kattilan pois hellalta ja saostin kiisselin 3-4 rkl perunajauhoa loraukseen veteen sekoitettuna. Vesiperunajaho kannattaa valuttaa kiisseliin ohuena nauhana ja sekoittaa voimakkaasti samaan aikaan. Kun perunajauho on sekoitettu hyvin joukkoon, kannattaa kattila nostaa vielä hetkeksi liedelle. Kun kiisselin pohjalta on noussut muutama ilmakupla pintaan on kiisseli valmis nostettavaksi jäähtymään.

Tänään iltapalalla kiisseli nautittiin joko maustamattoman rahkan tai soijajugurtin kanssa. Kokeilu vaikutti varsin onnistuneelta allergiaoireiden puolesta. Jes!

Yksi ehdoton suosikkini aamiaisista on kaurapuuro, johon on keitetty joukkoon omenaa. Pilkon tuoretta omenaa puuron joukkoon kiehumaan samalla kun laitan hiutaleet veteen. Kuvassa joku oikein extraherkku kun on ihan voisilmällä ;) 
Meillä onkin nyt alkanut kaikille maistumaan hedelmät ja marjat puuroissa ns. sisäänkeitettyinä. 
Suosittelen lämpimästi kokeilemaan!


Tiina
  


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti