sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Mitä tänään tehtäis?

Niin, kuten kaikki ovat todenneet, säät eivät ole suosineet ainakaan talviurheilun harrastamista. Meillä on kova tahto lähteä luistelemaan ja hiihtämään, mutta.... sataaa sataaa ropiseeee. Hallilla oli onneksi tänään vapaavuoro, joten suurimmat energiat saatiin sinne purettua. Koko perhe.
Loma on kulunut aika pitkälti syöden ja leväten. Ennen joulua olivat mieheni vanhemmat meillä kylässä ja aatoksi menimme minun vanhempien luokse. Lähes viikko lepoa alkaa riittämään ja nyt on ollut keksimistä mitä tehtäisiin, kun kaikki sisäpelitkin on pelattu jo useampaan otteeseen. Ensi viikolle onkin paljon kivaa puuhaa tiedossa, eikä töihin paluu nyt vielä houkuttele. Mies ja lapset saavat lomailla vielä viikon, mutta minä palaan työmaalle torstaina. Toisaalta olemme lomalla suunnitelleet mukavia uusia harrastuksia sekä lapsille että - kröhöm - myös itselle. Mutta siitä myöhemmin lisää.



 Lapsille tein mukaan mummolaan viljattoman, maidottoman ja munattoman porkkanalaatikon (keitettyä ja survottua porkkanaa, karkeaa riisijauhoa (Vuohelan herkku), kookoskermaa, vettä, suolaa). Tuli todella maukasta ja laatikko säilytti erittäin hyvin koostumuksensa pakastamisesta huolimatta.

Lisää pipareita ja torttuja sekä riisipiirakoita tilasin lapsille Omamaku-kondiittorilta.
Isomman synttärit on muutaman viikon päästä ja aion kyllä hyödyntää tätä tilaamista mm. kekseissä ja mahdollisesti myös kakun kohdalla.

Yksi sateinen aamu vietettiin paikallisessa taidemuseossa. Sinne olikin tullut vähän modernimpia patsaita :)

Erilaiset eläinten jäljet johdattivat meidät yläkertaan, jossa oli Animals-näyttely, 
sekä vieraileva Koiramäki-näyttely, ja lapsille vähän touhua myös.



Loppuvuosi on ottanut valtavan loppukirin neidin ruokailun suhteen. Maissialtistus osoittautui voitokkaaksi ja nyt on syöty jo maissipastaa, ilman minkäänlaisia oireita. Vähän vielä varauksella ajattelen ja iloitsen tästä asiasta, mutta pikkuhiljaa. Maissin lisäksi olin hellämielinen kun neitonen anoi klementiiniä. Tänään hän on syönyt niitä jo 4, täysin ilman oireita. Olen niin onnellinen.

Tästä onkin hyvä alkaa odottamaan uutta vuotta ja uusia iloja ja haasteita.

Tiina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti