Joo, ootte varmaan huomannu, että annan mielelläni itselleni kaikeinlaisia diagnooseja. Toivon, ettei kukaan loukkaannu. Tiedän, että oikeassa tilanteessa elämä ei aina ole helpoimmasta päästä. Mulla nyt vaan pyörii samat sanat päivästä toiseen ja siinä sitä sitten tulee käytetyksi niitä sanoja, jotka päivittäin käytössä on. :)
Mut tää olotila koskee mun motivaatiopulaa minimaalista ja mitätöntä tutkielmaa kohtaan. Aihe olis äärettömän mielenkiintoinen, mutta yhteistyö (mikä se on?) ei toimi ohjaajan kanssa. Mulla työ seisoo tyhjillään kun odottelen ohjaajalta mm. lupia haastatteluihin. Tänään meni hermot.
Villasukat check.
Vissy check. -Ja ajatus tyhjää.
Verhoja ei uskalla avata kun ulkona näyttää tältä.
Onneksi on ihanat synttärikukkaset mieltä piristämässä.
Ja lisää piristystä haettiin lasten kanssa pika-askartelulla. Idean astioihin sain Annen blogista, mutta me tehtiin tällaset pikaversiot päikkäripäivän jälkeen niistä tarvikkeista mitä kaapista löytyi.
Huomenna siis verhot tiukasti kiinni ja aivot auki :P Ehkä joudun tekemään omin päin ratkaisuja jos meinaan ne paperit kesäkuussa käteen saada. Ei se nyt ainakaan saisi olla ohjaajasta kiinni, kun tietää millainen aikataulu meillä on. nih.
Uuteen nousuun, vaikka sitten sisulla :D
Tiina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti